Kädet ovat kuulemma - yllättäen - sairaanhoitajan tärkeimmät ja samalla likaisimmat työvälineet. Tällä hetkellä omani tuoksuvat edelleen lateksilta, sillä harjoittelimme steriilien hanskojen laittoa. Oman tekniikkansa se näköjään vaati, että hanskat pysyvät steriileinä myös sen jälkeen kun ne sormia suojaavat.

Hoitotyön auttamismenetelmät on vieläkin se mukavin kurssi. Sen lisäksi, että tunnelma on leppoisa, niin tulee aidosti tunne että oppii joka kerta jotain uutta. Vaikka se välillä olisikin hyvin pientä ja merkityksettömän tuntuista. Sen olen jo tässä vajaassa parissa viikossa oppinut, että tämä koulutus on aidosti suunniteltu tiedon saamista ja soveltamista kumuloivaksi - aivan toisella tavalla kuin esimerkiksi yliopisto-opinnot.

Sydämen verenkierto on nyt päällisin puolin hanskassa, mutta sydämen osien lattarikieliset nimet ovat pikkuisen hakusessa. Tässä niitä päntätessä tulee kuitenkin sellainen fiilis, että mikään ei ole mahdotonta. Ei edes niiden kaikkien pulmonaliksien, truncuksien ja sinisterien oppiminen.

Huomenna sitten aamusta kolme tuntia matematiikkaa. Yök. Ja ensimmäiset hoitotyön laboraatiot. Nam.